tiistai 21. syyskuuta 2010

Ohjauskeskustelun hyvät käytännöt


Seniorin ja juniorin välinen ohjaussuhde on yksi tärkeimmistä ohjauksen työmuodoista akateemisessa opinnäytteen ohjauksessa. Sitä voisi kutsua myös kahden osallistujan muodostamaksi oppimisympäristöksi. Vaikka uusimmat yliopistopedagogiset ohjausnäkemykset haluavat irrottaa ohjauksen määritelmän pelkän ohjaaja-ohjattava -dyadin tarkastelusta, on ohjaajan ja opiskelijan välinen dialogi silti avaintekijä hyvässä opinnäyteprosessissa.

Olen yrittänyt kiteyttää yliopistopedagogisen koulutuksen tarpeisiin hyvän ohjauksen käytäntöjä, joiden avulla vuorovaikutusta ohjauskeskustelussa voi parantaa. Kysymykset kiteytysten taustalla voi tiivistää näin:


- Miten ohjaustilanteen päämäärät saadaan läpinäkyviksi ja osapuolet yhteisen kohteen ääreen?


- Miten keskustelun kautta vaikutetaan sekä opiskelijan työskentelyyn että hänen oppimiseensa?


- Miten tietämyksensä, kokemuksensa ja velvoitteittensa nojalla epäsymmetrisessä asemassa olevat osapuolet voivat käsitellä ohjaussuhdetta dialogisena kumppanuutena?


Ohjauksen pedagoginen haltuunottaminen voi tapahtua strukturoimalla ohjaustilannetta hieman ja lisäämällä siihen neuvottelevia elementtejä. Yksi tapa tähän on käsitellä ohjauskohtaamista ongelmanratkaisuna, kuten Anna Raija Nummenmaa on ehdottanut (mm. Nummenmaa 2005, 2008). Mukailen seuraavassa Nummenmaan vaiheistusta omien vuorovaikutustutkimusteni pohjalta. Listan avulla voi jäsentää ohjauskohtaamista, mutta se sopii myös laajemman ohjausprosessin solmukohtien tunnistamiseen.


1 Tilannekartoitus ja tavoitteista sopiminen

* Ohjaustilanteessa kohtaa aina "kaksi agendaa": kahden osapuolen näkemykset siitä, mitä tavoitellaan, mitä on meneillään ja mistä on kysymys. Nämä näkemykset on hyvä saada pöytään keskustelun alussa ja neuvotella. Tavoitteet voivat muuttua ja täsmentyä matkan varrella - siksikin niistä on välillä neuvoteltava.

* Siihen, mitä ei ole yhdessä ääneen lausuttu, on vaikeampi myöhemmin ongelmien tullen vedota!

2 Ongelman/ongelmien täsmentäminen


* Ongelmaa (tai ylipäänsä käsiteltävää aihetta) kannattaa tarkastella hetken ennen sen ratkomista. Ensinnäkin opiskelijan kannattaa antaa osallistua ongelmansa käsittelyyn ja tulkintaan - hän oppii siitä!

* Opiskelijan esille tuomat ongelmat voivat olla enemmän tai vähemmän relevantteja. Joskus esimerkiksi opinnäytetekstissä opettajalle näyttäytyvä ongelma paljastaa opiskelijan toiminnassa laajempia tartuttavia kysymyksiä. Joskus opiskelijan havaitsema asia muokkautuu yhteisen keskustelun myötä toisenlaiseksi - tai paljastuu ettei ongelma olekaan ongelma.

* Joitain ongelmia ei edes kuulu ratkoa ohjauspöydässä - sekin on hyvä todeta.


3 Työstäminen ja interventiot


* Kaikki ohjaajan kommentit ohjaustilanteessa ovat "ohjauksellisia interventioita". Ne ovat opettajalle tuhannen taalan paikka vaikuttaa opiskelijan ajatteluun ja toimintaan. Opiskelijat myös kysyvät paljon - kysymys on viesti opiskelijan orientaatiosta. Kaikki opiskelijan kysymykset eivät kuitenkaan välttämättä ole hedelmällisiä työskentelyn lähtökohdaksi. Siksi ei ole pakko vastata kaikkiin, ainakaan heti.

* Asioita voikin ottaa pöytään reagoimatta niihin heti.Tällä on useita etuja: opiskelija tulee kuulluksi, hän saa itsekin "kuulla omat ajatuksensa" ja ehkä oivaltaa jotain. Tämä saattaa myös rauhoittaa, tuoda helpotusta mutkikkaaseen tilanteeseen ja "maadoittaa" sen analyyttisempää tarkastelua varten. Opettaja itsekin ehtii harkita. Lisäksi tilanteeseen tulee rakennetta ja jäsennystä.Kaikki laadukas yhteistoimintahan edellyttää jonkin verran koordinaatiota ja vaivanäköä yhteistyön eteen. Miksi ohjaustilannetta tarvitsisi hoitaa sen kaoottisemmin kuin vaikkapa kokousta?

* Opiskelija voi itsekin tuottaa ratkaisuja kun saa siihen tilaisuuden. Tämäkin helpottuu jos ei ole kiire ihan heti reagoida. Ohjaaja voi neuvoa, antaa tehtäviä, hahmotella vaihtoehtoja, rohkaista, antaa mallin, antaa kirjallisuutta - tai heittää pallon takaisin opiskelijalle… mutta on helpompi tehdä mitä hyvänsä interventioita, kun on ensin saanut aikaa harkita niitä.

4 Suunnitelma jatkoa varten


* Yhteisymmärryksestä huolehtiminen on keskeistä erityisesti palautteen osalta. Keskustelussa palaute usein vastaanotetaan "joo":lla tai kirjoittamalla muistiin. Tämä käytäntö kätkee joskus sen, onko palaute oikeasti tullut ymmärretyksi. Siksi on hyvä lopuksi jollain lailla purkaa se, mitä seuraavaksi tehdään - joko keskustellen tai vaikka ohjattavan tuottamana muistiona jälkeenpäin.

* Palaute oppimistilanteessa vaatii paitsi ongelman osoittamista ja korjausehdotuksia, myös perusteluja. Hyvä palaute sitäkin enemmän: ilman niitä se ohitetaan helposti kritiikin pehmennyksenä.


***

Tutkimusteni mukaan ohjaus on kyllä usein perusteellista: opiskelija kysyy paljon ja ohjaaja antaa paljon ja perusteellista palautetta sekä neuvoja. Ohjaaja pyrkii tunnollisesti vastaamaan opiskelijan kaikkiin ongelmiin. Tuntuu kuitenkin siltä, että metapuheen, neuvottelun ja tilanteen koordinoinnin puute tekee ohjauksesta jotain, joka "tulee tapahtuneeksi" - sen sijaan että se olisi hallittu osa pedagogiikkaa. Ohjaajilla näyttää olevan paljon rutinoituneita keinoja kiinnittää huomionsa opinnäytetuotokseen. Sen sijaan heillä on vähemmän ja epäsystemaattisempia keinoja suuntautua prosessin tukemiseen: opiskelijan toiminnan, ajattelun ja ymmärtämisen kysymyksiin.

Ohjauksessa opitaan monia työelämässäkin tärkeitä taitoja - ja ohjauksen onnistuminen on molempien osapuolten vastuulla. Näillä keinoin siitä voi tulla neuvotteleva dialogi, jossa  seniori ja juniori voivat molemmat kantaa osavastuunsa opinnäyteprosessista.

3 kommenttia:

  1. Hyviä asioita ja uskottavaa tekstiä. Ei ehkä kuulu tähän juttuun, mutta tekee mieli korostaa yhtä näkökohtaa ohjauksessa. Ohjattava usein näkee ongelmat liian keskeisinä. Silloin helposti juututaan puhumaan vain ongelmista. Interventiossa on siis tärkeä yrittää antaa myös rohkaisevaa ja kehittävää palautetta niistä asioista, jotka sujuvat ongelmitta. Se varsinainen tekeminenhän on siinä ja siinä se tuloskin syntyy.

    VastaaPoista
  2. hyvä täydennys - ongelmien ei tarvitse vetää keskustelua!

    VastaaPoista
  3. "ongelmien muotoilu" voi siis olla myös ylipäänsä keskeisten, käsiteltävien asioiden hahmottamista.

    VastaaPoista