perjantai 29. huhtikuuta 2011

Pelinrakentajat

Jokaisesta työyhteisöstä löytyy yleensä henkilö tai henkilöitä, jotka tuntuvat työpaikan tukipilareilta. He saavat usein vastuuta ja tehtäviä - "tee sinä, kun sinulta luontuu". Heistä pidetään, heihin luotetaan ja heille uskoudutaan. He tuovat turvallisuuden ja yhteenkuulumisen tunnetta muille. He voivat tulkata näkemyksiä ryhmien välillä tai organisaation tasojen välillä.

He voivat olla taitavia työntekijöitä ja asiantuntijoita, mutta sen lisäksi heillä on erityistä taitoa, jota voisi kutsua vaikkapa pelirakentamiseksi.

Pelinrakentajat osaavat mieltää yhteisöllisyyden ja hyvän vuorovaikutuksen luomisen erillisenä, tärkeänä tehtävänä. He siis tietävät, että se ei tapahdu itsestään, vaan sitä ylläpidetään konkreettisin teoin. Lisäksi heillä on myös keinoja hoitaa tätä tehtävää. Se on usein heille suhteellisen luontaista, jo lapsena opittua. He eivät siksi koe uhrautuvansa, vaikka ymmärtävätkin tekevänsä erityistä työtä yhteisön eteen. Yhteisö on heille arvokas asia.

Siksi he valitsevat tapoja, joilla huolehditaan että kaikki saadaan mukaan ja kaikkien ääntä kuullaan. He saattavat muita useammin muistaa virkistymiseen, huolenpitoon ja viihtymiseen liittyviä pieniä asioita: kahveja, nimipäiväkukkia, muistamisia, yhteen kutsumisia, ihmisten toisiinsa tutustuttamisia.

He myös miettivät, kuinka asioista tiedotetaan ja millaista tietoa -- tai millaista huomiota -- kukin kaipaa. He muistavat pitää huolta, että tilanteiden välillä säilyy jatkuvuus - että vaikkapa joku tekee muistiinpanot ja seuraavasta tapaamisestakin sovitaan. He osaavat itse toimia erilaisten ihmisten kanssa ja ymmärtävät omia tunnereaktioitaan, niin että pystyvät luovimaan erilaisissa kommunikointitilanteissa. Heistä usein pidetään, mutta he eivät silti kuvittele että kaikkien tulisi pitää heistä.

Esimiehet usein arvostavat pelinrakentajia suuresti ja ottavat heistä tukea. Tosin epävarmaa esimiestä pelinrakentaja voi myös häiritä.

Organisaatio, joka haluaa oppia uutta, tekee viisaasti jos antaa pelinrakentajille tilaa ja yrittää jäljitellä heidän toimintaansa laajemmalla tasolla ja systematisoida "pelinrakentamiskeinoja". Vielä parempi olisi, jos joskus ymmärrettäisiin antaa pelinrakentamistyölle resursseja. Näin huokaisi eräs hiljattain jututtamani pelinrakentaja.

2 kommenttia:

  1. Oli hyvä kiteytys. Näitä pelinrakentajia tunnistan entisistä työtovereistani useita. Jäin pohtimaan kahta kysymystä: Voiko esimies olla pelinrakentaja? Liittyykö tämä myös ilmiöön, jota kutsutaan sosiaalisen kasautuman laiksi eli siihen, että kaikki vastuut ja tekemiset pyrkivät kasaantumaan muutamille harvoille? Samat henkilöt halutaan projekteihin, henkilöt, joilla ei ole aikaa. Niitä, joilla olisi aikaa, ei haluta.

    VastaaPoista
  2. Kiitos kommentista. Uskon että myös esimiehen pitäisi osata pelinrakennusta, muun muassa.

    VastaaPoista