keskiviikko 28. maaliskuuta 2012

Yhteisöllisyyden top ten

Hakusana "yhteisöllisyys" näkyy olleen minulla usein käytössä: suosikkiteemani. Aihetta on vatvottu myös työmaalla (Tampereen yliopistossa) kovasti eri tilanteissa ja organisaation eri tasoilla. Mikä rakentaa yhteisöllisyyttä? Voiko siihen vaikuttaa? Miten siihen vaikutetaan organisaation eri tasoilla? Ja mitä väliä sillä edes on?


Kerään lupaamalleni topten- listalleni näkökulmat, joihin törmään uudestaan ja uudestaan eri tahoilla. Tarkastelen asiaa tällä kertaa siltä kannalta, mihin yksittäinen työntekijä voi vaikuttaa.

1. Hahmota millainen lenkki ketjussa olet: mikä on oma tehtäväsi, millaisen laajemman työprosessin osa se on, keitä muita prosessiin kuuluu ja miten tehtävänne kytkeytyvät toisiinsa.

2. Jos et tunne ihmisiä pöydän (tms.) ympärillä, tutustu!

3. Yritä päästä selville, mikä on kunkin tilanteen tavoite ja seuraamukset. Muistuta tästä jos sitä ei erikseen käsitellä. Ei ole välttämättä hauskaa olla se, joka kysyy asioita, joita pidetään itsestäänselvinä tai jo sovittuina. Usein se kuitenkin on hyödyllistä koko porukalle.

4. Kuuntele muita. Kuuntele a) suhteessa tilanteen tavoitteisiin sekä b) yrittäen ymmärtää, mitä henkilö oikeasti yrittää sanoa. Minusta tuntuu että yliopistolla teemme usein tulkintoja sen suhteen, mitä "tuo tyyppi oikein yrittää" - ts. kuuntelemme sanomista suhteessa intresseihin joita arvelemme puhujalla olevan. Teemme myös usein tulkintoja siitä, kuinka fiksusti tai pätevän kuuloisesti jokin asia on esitetty. Vaivalloisesti tai haparoivastikin esitetty ajatus voi kuitenkin olla järkevä, tai ainakin askel kohti jotain järkevää. Ja joskus puhuu järkeviä henkilö, jonka jutut haluaisimme suoralta kädeltä hyllyttää. Tärkeimpiä keinoja, joilla yksilö voi vaikuttaa yhteisöllisyyteen, on rakentava kuunteleminen. Politikoimisellekin on paikkansa, mutta useimmiten parhainta olisi mennä asia edellä.

5. Edellisen rinnakkaisajatus: hyvän idean ei tarvitse tulla yhden ihmisen suusta. Hyvä idea voi alkaa heikosta ideasta tai peräti älyttömästä. Meille on vieläkin liian tärkeätä, että juuri minä loistan - ja omistan jonkun ajatuksen. Ajattele että voit olla tärkeä vaikka käyttäisit sillä kertaa vain pientä osaa koko hienosta kapasiteetistasi.

6. Esitä rohkeasti mielipiteesi. Tämä on edellisten pointsien perusedellytys. Rakentava kuuntelu ja hyvä yhteistyö (jossa yhteisö ylittää yksilöiden yhteenlasketun panoksen) tarvitsee uskallusta puhua.

7. Arvosta muita. Arvosta niitäkin jotka tekevät työtä joka ei kiinnosta sinua lainkaan.

8. Jos sinua ei kohdella arvostavasti, joudut olemaan iso ihminen, ettet laittaisi vahinkoa kiertämään. Yritä silti olla laittamatta.

9. Muista että tämä yhteisö on vain yksi yhteisö. Työyhteisösi ei määrittele sinua kokonaan. Kuulut - ja voit aina kuulua - myös muihin yhteisöihin.

10. Mikään toimi tai tuotos tai suoritus ei ole täydellinen. Ei tämäkään lista! :-)

2 kommenttia:

  1. En malta olla muistuttamasta hyvistä käytöstavoista. Hyvillä tavoilla ei paranneta mitään mutta huonoilla voidaan estää hyviä asioita toteutumasta.

    VastaaPoista
  2. Hei, tosi on! Paljon julkisuudessa ollut työhyvinvointiprofessori Marja-Liisa Manka tuntuu aina listaavan omalle vinkkilistalleen yksinkertaisen neuvon: tervehtikää toisianne kun tulette töihin. Kuulostaa itsestäänselvältä mutta eipä se sitä ole. Työnohjaajana toimiminen avasi minun silmäni sille, miten paljon ihmiset työpaikoilla ottavat vapauksia käyttäytyä huonosti, ja miten paljon haittaa siitä työyhteisölle ja yksittäisille työntekijöille koituu.

    VastaaPoista