sunnuntai 22. syyskuuta 2013

Uncluttered

Olen viime aikoina seuraillut paljon - sekä omassa elämänpiirissä että sosiaalisessa mediassa -- keskustelua, joka liittyy kotiin elämänalueena, kodin järjestykseen, tavaroihin, kaaokseen ja erilaisten kaaosten raivaamiseen. Se liittyy jonkinlaiseen elämän haltuunottamiseen ja jäsentämiseen konkreettisen järjestyksen, järjestämisen ehkä jopa oman "tavarasuhteen" uudelleenarvioinnin kautta. 


Jo vuosia sitten havaitsin, että maailmalla elämäntapablogeissa puhuttiin paljon paitsi elämän yksinkertaistamisesta ja downshiftaamisesta, myös "uncluttered" elämäntavasta eli roinattomasta ja sitä myöten siististä ja eleettömämmästä olotilasta. Aloin silloin miettiä, että downshifting-keskusteluun ujuttautui mukaan esteettinen näkökulma ikään kuin huomaamatta. Luulen että esteettinen näkökulma ylipäänsä tulee mukaan yhä useampaan elämänalueeseen osittain myös siksi, että viestintämme on niin visuaalista nykyisin. Samoin siksi, että sosiaalinen media tuottaa niin paljon oman elämän "esityksiä", ikään kuin visuaalisia perfomansseja.  Monet asiat asettuvat kuin varkain tyylikysymyksiksi. Vaikka ne ovatkin samalla eettisiä kysymyksiä.

Mutta onkohan tässä kyse muustakin?





Nykyisin on olemassa kokonainen ammattijärjestäjien ammattikunta. Ammattijärjestäjien tehtävä on auttaa ihmisiä tavaroidensa hallinnassa ja sen myötä arkensa ja elämänmuotonsa muovaamisessa ja kriittisessä pohdinnassa. Life coaching ei kohdistukaan enää pelkästään uravalintoihin tai elämäntehtävään. Se voi olla myös arjen erilaisten aikataulu-siivous-tavarapaljous-kuluttamis- yms. virtojen hallintaa. Siinä on mukana silloin analyysiä perheen työnjaosta, raha-asioista ja kuluttamisesta, tarpeista ja niiden tyydyttämisestä. 


Koko ajan uusia elämänalueita tulee elämäntapaohjaamisen piiriin. Vanha juttuhan se on, että ulkomuotoa, terveyttä tai pukeutumista voidaan muovata projektina uudenlaiseen suuntaan, samoin kodin sisustusta. Mutta onko tässä asiassa jokin uusi sävy?

Minua kiinnostaa ehkä se, että terapeuttis-ohjauksellinen tuntuisi ikään kuin liukuvan yhteen arjenhallinnan ja itseilmaisun estetiikan (sisustus, tyyli) kanssa. Etenkin ehkä juuri sen life-coachauksen alueella. Valmennus ei siis välttämättä koskekaan enää sitä, mitä teen isona tai vaihdanko alaa. Vaan myös sitä, miten ilmennän itseäni fyysisessä tavaraympäristössä tai kulutusvalinnoissani tai tarpeenhallinnassani. Tai sitä, voinko hyvin kodissani, roinani keskellä. 


Mitä te muut ajattelette tästä? 


1 kommentti:

  1. Itse luulen, että tuon esittämis - näkökulman lisäksi ihmisillä on jonkinlainen sisäänrakennettu estetiikan taju tai kaipuu ainakin. Estetiikkoja on tietysti erilaisia, mutta että mikään niistä toimisi kunnolla, pitää vallita riittävä yhtenäisyys sisäisen ja ulkoisen välillä. Minusta näyttää että fiksut coachit ja vastaavat huomaavat juuri tämän, ja lähtevät siitä kysymyksestä, missä juuri tämä ihminen voi hyvin. Roinakin tarkoittaa eri ihmisille ihan eri tavaroita ja tavaramääriä. Varmaan apua tarvitaan silloin, kun tavaroita on kertynyt hallitsemattomasti, jolloin ns systeemi menee tukkoon eikä enää itse pysty näkemään kokonaisuutta eikä tekemään valintoja. Oikeastaan minusta on ihan sama, minkä elämänalueen kautta elämää lähestytään, samat peruskysymykset siellä todennäköisesti kuitenkin tulevat vastaan. Ammattitaitoa se kuitenkin vaatii.

    VastaaPoista