tiistai 15. lokakuuta 2013

Ryhmänohjauksen tasot

Ryhmänohjaus on antoisa mutta vaativa laji. Ryhmän ohjaamisessa on ohjaajan näkökulmasta useita vaikuttamisen tasoja, jotka usein joudutaan ottamaan huomioon yhtäaikaisesti. Seuraavien neljän tason erottelusta voi olla ohjaajalle hyötyä

Fasilitointi on ryhmätilanteiden vuorovaikutuksen, rytmin ja jaksottumisen säätelyä. Ohjaajalla on vetovastuu, eli hän johtaa tilanteen kulkua, sen siirtymiä ja aikataulua. Silloin ryhmä voi keskittyä varsinaiseen työskentelyyn perustehtävässään. Fasilitointi on puitteiden luomista työskentelylle, mutta ei edellytä varsinaisesti työskentelyn sisältöön puuttumista.

Veto-tehtävään voi liittyä myös vuorovaikutustavan ja toimintamallien opettamista ohjattaville. Esimerkiksi rakentavan palautteen tai itsereflektiota tukevan kysymisen käytännöt eivät ole aina ohjattaville tuttuja. Joskus ohjaustilanteen vaatimia vuorovaikutuskäytäntöjä voidaan joutua harjoittelemaan ja myös etukäteen tukemaan ohjeilla ja mallintamaan. Jos ryhmäohjauksen tavoitteena on opettaa ryhmämenetelmiä, tämä opettajarooli korostuu. Se edellyttää ohjaajalta tarkkaa systemaattisuutta toimintatapojen ja metodien valinnassa ja niiden selostamisessa ohjattaville. Tässä hyvän vuorovaikutuksen mallintajan roolissa ohjaaja voi joutua myös puuttumaan vuorovaikutuksen ongelmiin, kuten osallistumisen epätasaiseen jakautumiseen tai epäasialliseen vuorovaikutukseen.

Kolmas ohjaajan toiminnan taso on keskustelukumppanina oleminen.  Ohjaaja on keskustelussa mukana sisällöllisesti ja vastaanottaa ja kommentoi myös tilanteessa esiintyviä tunteita ja reaktioita. Ohjaajalla voi olla tärkeä rooli temaattisen "punaisen langan" tunnistajana ja esille nostajana. Hän toimii peilinä sille, mitä ryhmässä sanotaan ja tehdään.

Viimeinen eli neljäs taso, joka ei ole aina mukana, mutta korostuu erityisesti koulutuskonteksteissa, on asiantuntijarooli. Sisällön ja tapahtumien vastaanottamisen ja havainnoimisen ohella ohjaaja voi olla myös asiantuntija, joka arvioi käsiteltyjä sisältöjä tai näkemyksiä, esittää niihin vahvistavia tai korjaavia näkökulmia tai tarjoaa sisällöllisiä kytkentöjä, joiden kautta asioita voi liittää johonkin opittavaan asiaan tai kehykseen. Ohjaaja voi pitää esillä jotain standardia, johon työskentelyä peilataan (kuten oppimistavoitteita tai tuotoksen kriteereitä) ja tarjota työskentelylle sisällöllisiä tai osaamisperusteisia kriteereitä.

Usein ohjaaja pyörittelee näitä kaikkia rooleja yhtä aikaa. Jos asiantuntijarooli korostuu, muut tasot voivat helposti unohtua. Jotkut ryhmätilanteet puolestaan edellyttävät rajoitettua repertuaaria, eli jotkut näistä rooleista jätetään sivuun. Joskus on mahdollista jakaa ohjaajuutta tai antaa erilaisia rooleja joillekin ryhmän jäsenille, tai tarjota asiantuntijaroolin vierailijalle.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti