maanantai 24. helmikuuta 2014

Uskomustiedettä?

Mietiskelen edelleen sitä, miten aikuiskasvatustiede voisi tarttua ajan ilmiöihin ja nähdä niitä uudella tavalla, tunnistaa "aikuiskasvatuksellisen" ehkä hiukan uusin silmin. Tässä oli tämän aihepiirin edellinen postaus. En saa aihetta mielestäni, ja samalla tuntuu käsittämättömältä että pohdin taas samaa, josta gradussa aloitin.

Silloinkin mietin, että aikuiskasvatustieteen kysymykset (miten aikuinen muovaa elämäänsä ja maailmankuvaansa, tutkii maailmaansa ja itseään, uskoo tai on uskomatta asioita todeksi, ja sen nojalla toimii tai jättää toimimatta) - liikkuvat myös sillä kentällä, jossa "tiede" ja "uskomukset" kohtaavat ja kiistelevät.

Kiivas keskustelu ns. uskomushoidoista ja lääketieteestä herää aina välillä uudelleen, ja sitä on pyöritelty mediassa nyt ihan viime aikoinakin esim. täällä ja sivuttiin myös täällä. Rupesin asiaan muutaman mutkan kautta törmättyäni lueskelemaan tällaisia keskusteluja, (ks. erityisesti v. 2008) ja aloin taas miettiä, että mitenkäs tämä aihekimppu asettuisi aikuiskasvatuksen ja kansanvalistuksen tutkimusperinteeseen? Aikuiskasvatuksen kysymyksiä ratkotaan tätä nykyä paljon nimenoman terveyden, ravinnon, kehon ja mielen tai elämänhallinnan kentillä.

Kun opetin vuosia sitten aikuiskasvatustiedettä Helsingin yliopistossa, pohdin tätä samaa. Silloin oli pinnalla käsite "arkipäivän oppiminen". Silloin ennen vanhaan myös harrastettiin sellaista kuin dosenttiopetusta - sai tarjota opetusta itselleen tärkeästä aiheesta ja opiskelijoilla oli mahdollisuus tutustua kaikenlaisiin aihepiireihin hieman normipolulta poiketen. Pistin pystyyn dosenttiopetuksena kurssin arkipäivän oppimisesta, ja aloimme opiskelijoiden kanssa selvitellä, mistä arkipäivän oppimista löytyy. En oikein ollut edes loppuun asti miettinyt, mitä oikein tavoittelin, halusin vaan lähteä penkomaan asiaa. Teimme kurssilla kaikenlaista hullua. Keräsimme muun muassa niin paljon oppimiseen liittyviä sananlaskuja kuin pystyimme ja mietimme mitä niissä oikein sanotaan ihmiselämästä ja kasvamisesta. En oikein muista mihin lopputulemaan tulimme, mutta ehkä ne materiaalit pitäisi kaivaa esille...? Nuo sananlaskut olisi hauska nähdä vielä.

Niin tosiaan, ehkä näistä nyt pohtimistani aineksista saisi aikaan jonkinlaisen kokeilevan kurssin nytkin? Tarvittaisiin muutamia hyviä kysymyksiä joiden avulla kenttää voisi lähestyä. Yhdessä tämäkin asia olisi vaan niin paljon hauskempaa!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti