maanantai 7. maaliskuuta 2016

Neuvoja nuorelta minältä

Olen tässä miettinyt... olen miettinyt onnistuneita siirtymiä ja isoja linjoja omalla työurallani. Sellaisia, joissa olen uskonut asiaani, mennyt sitkeästi eteenpäin ja löytänyt jotain merkityksellistä, oppinut paljon uutta ja ollut vahvasti kiinnittynyt ja innoissani.

Yritin analysoida, mitkä ovat yhteiset tekijät noissa tilanteissa. Sen lisäksi, että jotain kirjoittamista niihin on tietenkin liittynyt. Mietin myös, voisinko juuri nyt oppia niistä jotain. Miten esimerkiksi nuori innostunut opinnäytteentekijä-Sanna ehkä minua viisikymppistä Sannaa neuvoisi?




Ehkä jotenkin näin:

1. Antaudu Isolle Kysymykselle. Seuraa sellaista perustavaa kysymystä, joka aidosti askarruttaa sinua päivin ja öin ja jonka kanssa painiskelet vaivaa säästämättä. Seuraa aitoa uteliaisuutta, sieltä löytyy merkityksellisyyttä ja sitä kautta löytyy myös tarve (ja voimat) venyä ja ylittää omat rajat, oppia ja muuttua. Kehtaa olla tosissasi.

2. Tee mitä hyvänsä täytyy tehdä, jotta voisit osaltasi ja omalla panoksellasi vastata kysymykseen. Opi mitä täytyy oppia.

3.  Pidä asiastasi ääntä. Ei ole vaaraksi, jos joku äännähdys on huti. Tärkeämpää on, että oikeat ihmiset kuulevat.

4. Etsi lähellesi ja yhteistyökumppaneiksesi niitä, jotka myös pitävät Isoa Kysymystä arvokkaana eivätkä pienennä tai latista sitä. Älä kovin paljoa tuhlaa aikaa niihin ihmisiin, jotka eivät lainkaan tajua mitä mieltä kysymyksessäsi on.

5. Kirjoita. Muoto tai tekstilaji löytyy kyllä. Se voi olla tekstilaji jonka osaat, tai sellainen jonka haluat oppia. Mutta kirjoita. Näillä opeilla tekstistä tulee sinun näköisesi; ja sellainen josta olet jälkeenpäin ylpeä ja iloinen.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti