perjantai 1. kesäkuuta 2018

Mitä mielessä - yksi muistilista tulevaan

Kuljen kohti isoa taitetta. Työtä on vielä paljon, että pöydän saa työn jatkajia varten puhtaaksi, niin puhtaaksi kuin sen nyt voi saada. Sitten tulee loma, mutta samalla kehkeytyy tulevaa työtä jo pinnan alla.

Tässä siis ajatuksia, joista tulen jatkamaan.

Ohjauksen mallinnus (Ohjaustyön oppaasta) täytyisi saada jossain muodossa englannin kielelle, nyt alan sen uskoa itsekin.

Ohjauksen jäsennystä, jota olen käyttänyt kauan ja johon aina palaan, pitäisi myös täydentää, kehittää ja kirjoittaa uusiksi muutamilta osin:

- Haluaisin syventää näkemystäni dialogista ohjauksen työmuotona sekä dialogin merkitystä tilana, jota ei vain ohjaussuhteemme, vaan työyhteisömme, yhteiskuntamme ja maailmamme tarvitsevat. Tässä olen saanut oppia paljon muutamista tärkeistä teoksista sekä erilaisista kohtaamisista.

- Haluaisin pohtia "hitaan" ja "pistemäisen" ohjauksen merkitystä ja eroa. Tästä olen aiemminkin kirjoittanut, mutta se on korostunut nyt kun on saanut parin vuoden ajan pohtia ohjausta nuorten elämässä ja koulukontekstissa sekä niissä ympäristöissä, joissa ohjaus on auttamisinterventio ja pyrkii nuorten yhteiskunnallisen aseman parantamiseen.

- Ohjausjäsennyksen yhteiskunnallisia ulottuvuuksia pitää miettiä ja rakentaa. Tämä pohdinta on saanut aivan uusia ulottuvuuksia tutustuttuani Anne-Mari Soutoon, joka tuli yliopistonlehtoriksi Joensuuhun ja avasi silmäni uusille kysymyksille. Hän on nuoriso- ja rasismitutkija ja työskentelee opetustyön ohella muun muassa tässä SETSTOP -hankkessa, jota vielä pienen hetken saan osaltamme koordinoida. Pohdimme, miten ohjausta voisi teoretisoida yhteiskunnallisesti tietoisena toivoa tuovana toimintana. Tuomme siihen etnografisen ja keskustelunanalyyttisen näkökulman kautta myös erilaisia empiirisiä kytkentöjä.

- Uudet ohjausvuorovaikutuksen tutkimustulokset - niin muiden kuin ne missä itse olen ollut mukana tutkijana - ovat tuoneet uusia kysymyksiä, joita haluaisin viedä paitsi ohjausmalliini, myös ohjausvuorovaikutuksen koulutuskokonaisuuksiin. Tähän pääsen erityisen hyvin tarttumaan Uraohjauksen erikoistumiskoulutuksen vuorovaikutus-moduulissa. Tässä on nyt mahdollisuus tehdä kokeneen porukan kanssa jotain sellaista, mihin ei ole ennen ollut mahdollisuutta. Päästään yhdistämään tutkimustieto, videoiden käyttö ja oman työn kokeileva kehittäminen.

On ollut upeata saada kouluttaa Itä-Suomen yliopiston ohjauksen koulutuksessa ohjausvuorovaikutuksen kysymyksiä opo-opiskelijoille. UEF:n opokoulutuksessa on pitkä, vahva perinne kouluttaa nimenomaan osaavia ohjausvuorovaikuttajia. Opin paljon uutta kun sain asettua tähän perinteeseen mukaan.

Tästä jo huomaa, ettei tutkimus eikä yhteistyö UEF:in kanssa ole jäämässä mihinkään!

Jatkan tätä temaattista työlistaa myöhemmin!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti